What a Week

Toissa viikko meni sairaalassa pienen keuhkokuume potilaan kanssa ja omat hommat jäivät toiselle sijalle.  Sairaalat ovat kyllä todella pitkäveteisiä paikkoja ja kun tietokoneen laturin piuhakin sanoi  itsensä irti niin lapsen viihdyttäminen ilman lempi lastenohjelmia oli välillä hiukan haastavaa.  Olihan siellä leluja, mutta pienikin rehkiminen sai aikaan hengenahdistusta ja siksi suurin osa ajasta meni makoiluna. Taitaa olla ihan laskelmoitu juttu että macbookin laturit vetävät herneen nenään vuoden välein. Tällä viikolla ehdin onneksi piipahtaa Tampereella Jonnan luona. Siellä kuvattiin uutta tulevaa TV sarjaa Blogistania. Puhuimme mm. säilytysratkaisuista ja taisin sen verran saada suutani jännitykseltä auki että kannattaisi harkita hankintojaan punniten niiden käytännöllisyyttä, tarpeellisuutta ja kokonaisuutta. Omalle työhuoneelle olen joutunut miettimään juurikin näitä asioita. Tilaa on niukasti, mutta en ole tahtonut kaikkia työkaluja ym. rojuja näkyville. Siksi vaaleahko ja yhtenäinen linja laatikoiden ja huonekalujen suhteen (toisten mielestä ehkä kliinistä) mielestäni rauhoittaa tilaa vaikka välillä hyllyistä pursuaisi monen kokoisia pahviputkia tai välillä työpöytä olisi kuin pommin jäljiltä. Selkeälinjaiset tavarat ovat myös ajattomia sekä tyyliikkäitä ja näin ollen kestävät aikaa ja niitä voi käyttää moneen tarkoitukseen.  Mitä te olette mieltä? Ostatteko te jotain miettimättä kuinka se istuu kodin tai  työhuoneen yleisilmeeseen? Teettekö väliaikaisia hankintoja odottamatta että se oikea tulee kohdalle?

It´s been a very busy two weeks. My boy had a pneumonia and we spend most of the time in hospital. Now he is fine. I also did a little trip to Tampere. I went to Jonnas place where they were making a new  tv program, Blogistania, which presents Finnish bloggers. I hope I said something that makes sense even I was very nervous. Now I´m just trying to get my office ready and start working again.